Ajankohtaista
Säännöt
Historia
Hallinto
Metsästys
Riistanhoito
Kokoukset
Kilpailut
Onsanpirtti
Kuvia
Vieraskirja
Linkit

Eurajoen metsästysseuran ampumaradan historia

Seuran ensimmäisessä kokouksessa 14.4.1936 päätettiin hankkia varoja pienoiskiväärikilpailuilla, joita oli tarkoitus järjestää kerran viikossa Nestor Haapasen metsässä, Ruohosentien varrella. Ampumamatka oli 50 m. Taustavallina oli kalliorinne. Pian todettiin, että kilpailut tuottivat hyvin ja pöytäkirjaan merkittiin kiitos Nestor Haapaselle saadusta ampumaratapaikasta. Pöytäkirjoihin on lisäksi merkitty, että hyttyset olivat ampujille todellinen riesa. Tässä vaiheessa seura oli vielä nimeltään Lutan ja Rikantilan metsästysseura. Kun nimi muuttui Eurajoen metsästysseuraksi, loppui toiminta radalla. Rata ehti kuitenkin olla vilkkaassa käytössä noin kaksi vuotta. Sota-aikana toiminta radalla oli ymmärrettävästi vähäistä, pöytäkirjaan on merkitty kommentti "miehet ovat siellä jossain".

1942 järjestettiin Suojeluskunnan radalla yhdet ammunnat, mutta osanotto oli laimeaa. 1944 Eurajoen metsästysseura sai lahjoituksena Suojeluskunnan ampumaradan. Ampumarata sijaitsi kirkonkylässä. Vaikka lahjoitus tapahtui 1944, vasta 1948 nimismies Rekola toimitti seuralle ampumaradan lahjoituskirjeen 130 mk:n maksusta. Ampumarata päätettiin lainhuudattaa seuran nimiin lähitulevaisuudessa. Vuosien 1951-52 vuosikertomuksen mukaan puolustusministeriöltä oli tullut kirje, jossa vaadittiin suojeluskunnan vanhan ampumaradan luovuttamista valtion omistukseen. Asiaa pyydettiin seuran puolesta hoitamaan varatuomari Lehtinen Raumalta. Metsästysseura sai pitää ampumaradan.

Suojeluskunnan vanha ampumarata ei täyttänyt hirviradan vaatimuksia. Radan parannuksia suunniteltiinkin moneen otteeseen. Esim. elokuussa 1950 päätettiin laittaa hirviammuntarata, jos asianmukainen lupa kilpailujen pitämiseen saadaan. Hanke ei kuitenkaan toteutunut. Vuonna 1953 pikatie katkaisi ampumaradan ja toiminta radalla loppui. 9.9.1948 "vietiinkiitollisuudella pöytäkirjoihin", että Einar Helin päätti lahjoittaa metsästysseuralle 25 aarin suuruisen tonttimaan ampumarataa varten. Ampumarata tontille tulikin, mutta alue ei koskaan siirtynyt metsästysseuran omistukseen. Uusi rata sijaitsi Lutan Männistässä Riitmaa-nimisellä pellolla. Ampumamatka oli 100 m, joskin pellon laidalla ammuttiin pienoiskiväärillä 50 metristä.

1950 saatiin lahjoituksena hirviammuntaradan välineet. Pellon yli pingotettiin kaksi saksanhirven kuvaa, maalitaulut saatiin myös liikkeeseen, sillä vaijerin kummassakin päässä, sitä kannattelevien telineiden päällä, oli tynnyri, joita käytettiin keloina. Vaijerin liikuttaminen vaati kaksi miestä, yhden kummallekin kelalle. Tässä työssä kunnostautuivat eritoten Laakson veljekset Mauno ja Reino. Pienoiskiväärikilpailuja pidettiin myös Ritavuoren Kuusistossa Sunnin santakuopilla Sydänmaissa, Lutanjärven jäällä ja Hirvelän pihapiirissä. 2.10.1949 järjestettiin jäsenten väliset hirvikilpailut, jolloin ammuttiin viisi laukausta juoksevaan saksanhirveen. 1952 pidettiin hirviammuntakilpailut Helinin radalla. Kaikkia jäseniä kehotettiin saapumaan tilaisuuteen. 1957 pöytäkirjoissa korostettiin, että hirvimerkin suorittamattomia ei hyväksytä hirvijahtiin.

1956 johtokunta ehdotti hirviradan perustamiskustannuksiin 15.000 mk. Tälläin rataa suunniteltiin Kaunummelle. Tässä vaiheessa puute hirviradasta oli suuri. Eurajoen metsästyseuran jäsenet kävivät myös Rauman hirviradalla, koska rata oli ajanmukainen. Eurajoen metsästyseuraa pyydettiin osallistumaan myös korjaustöihin, koska eurajokelaiset käyttivät Rauman rataa hirvikokeissa.

1963 ehdotettiin, että seura ottaisi yhteyttä Reservialiupseeriyhdistykseen yhteisen ampumaradan perustamiseksi. Vuosikokouksessa 1963 valittiin toimikunta kehittämään hanketta Reserviupseeri- ja Reservialiupseerikerhojen kanssa. Hanke ei kuitenkaan toteutunut. Oman ampumaradan puuttuminen vaikeutti seuran toimintaa ja niinpä keväällä 1971 johtokunta päätti ehdottaa tilusvaihtoa Eurajoen kunnan kanssa. Kevätkokouksessa hyväksyttiinkin vaihtokirja, jossa Eurajoen kunta luovuttaa noin 0,96 ha suuruisen määräalan Kaunummen tilasta ampumarataa varten ja Eurajoen Metsästyseura luovutti Ampumarata- nimisen tilan kirkonkylästä kunnalle. Samassa kokouksessa valittiin toimikunta viemään asiaa eteenpäin. Näin päästiin viimein rakentamaan rataa talkootyönä, jota tehtiinkin noin 1300 miestyötuntia ja 220 traktorityötuntia. Rahamenojen kattamiseksi otettiin pankkilainaa ja metsästäville maanomistajajäsenille määrättiin 10 mk jäsenmaksu. Radalle saatiin tarvittavat luvat. Sisäasiainministeriö myönsi sääntöihin lisäyksen, jonka mukaan seura saa harjoittaa myös urheiluammuntaa. Aikaisemminhan seuran säännäissä mainittiin riistanhoito ja metsästys sen toimintamuotoina.

Radan viralliset vihkijäiskilpailut olivat 17.9.1972 kello 13. Kilpailuun oli haastettu Lapin Metsästyshoito ja ampumaseura. Seuran puheenjohtaja Kalevi Huhtikari piti avauspuheen. Seuran perustajajäsen Antero Mäkitalo ja Riistanhoitoyhdistyksen puheenjohtaja Aarne Tuominen ampuivat avauslaukaukset. Tuominen sanoi puheessaan, että rata on ajanmukainen ja täyttää kaikki nykyajan vaatimukset ja asetukset. Ensimmäisenä vuotena radalla oli kahdeksat kilpailut, siitä lähtien rata onkin ollut ahkerassa käytössä. Vuoden 1973 toimintasuunnitelmassa oli tavoitteena saada vanha hirsirakennus radan paviljongiksi. Koska hanke todettiin kalliiksi, suunniteltiin tukkikeräyksen järjestämistä. Tämä ei kuitenkaan toteutunut, vaan ampujille rakennettiin kaksi kevytrakenteista suojaa. Rataa päätettiin vuokrata 50 markan kertamaksusta ulkopuolisille, jos tarvetta ilmenee.

Vuonna 1976 valittiin "haulikkoporukka", jonka tehtäväksi annettiin haulikkoradan rakentaminen. Kuitenkin vasta keväällä 1990 johtokunta päätti ottaa selvää voidaanko nykyisen ampumaradan yhteyteen rakentaa haulikkorata. Saman vuoden syksyllä päätettiin pyytää Kalle Hujolta piirustukset radasta. Talvella 1991 piirustukset olivat valmiit ja apulaisnimismies Heikki Mäkelä katsasti paikan todeten sen täyttävän radalle asetettavat vaatimukset. Kevätkokouksessa -92 päätettiin, että haulikkoratatoimikunta Toivo Tyykilän johdolla ottaa sitovat ilmoitukset henkilöiltä, jotka suostuvat osallistumaan rakennuskustannuksiin 500 mk suuruisella maksulla. Samassa kokouksessa päätettiin tilata 20.000 mk heittimet. Näin saatiin tämäkin hanke toteutettua. Niinpä seuran ampumatoimintaa voidaankin nykyään harjoittaa erittäin hyvissä olosuhteissa.

 

Päivitetty 21.3.2014
pentti.pere(at)eurajoki.net